Bo ta kanando den un paisahe seku i habrí. Solo ta kima riba bo kabes, tera ta duru i seku. Pero e ora ei bo ta mira e diferensia: algun mata yòn meimei di e barankanan, koutelosamente buskando nan kaminda. Einan e restorashon a kuminsá. Einan no tin kabritu ta kome mas. Den Parke Washington Slagbaai, for di aña 2019 nan a eliminá míles di kabritu ku tabata kana lòs. A repartí e parke den diferente zona. Ta sera esakinan, sistemátikamente ta deshasí di tur kabritu i seguidamente ta laga e zonanan akí na pas. Di e manera akí naturalesa ta haña tempu i espasio pa rekuperá. E aserkamentu akí ta tuma lugá ku hopi kuidou: basá riba konosementu lokal i investigashon sientífiko.
Na Boneiru segun kalkulashon tin 32.000 kabritu ta kana lòs. Den e parke nan ta kome tur kos kaba kuné. No tin palu yòn mas, ni flor, ni sombra. Solamente tera, stòf i bida ku a para ketu.
Si nos no hasi nada, e parke nashonal di mas bieu akí ta pèrdè su resiliensia. Suela ta spula bai, biodiversidat ta disparsé. I ku kada yobida un pida naturalesa ta disparsé atrobe, ku nos no ta haña bèk sin mas.
Temporalmente ta sera kada zona. Den e zonanan ei ta buska e kabritunan i eliminá nan. Ku kouchi pa kapturá nan, ku tiramentu selektivo i ku kabritu ku GPS ku ta lòk otro kabritu (kabritu Hudas). E método ta ku enfoke riba hende i efektivo.
“Bo ta ripará mesora,” segun un gerente di parke. ‘Na un lugá kaminda semper tabata seku i sin vegetashon, di ripiente mi a mira mata yòn ta krese.” Na hopi sitio e restorashon ta visibel kaba. Suela ta tene mas awa. Simia ta spreit. Insektonan ta bini bèk. Naturalesa ta hasi su trabou, tanten ku nos dun’é e oportunidat ei.
Pokopoko e ekilibrio ta bini bèk. Vegetashon ta krese, suela ta keda intakto, bestianan ta haña nan lugá. E paisahe ta bira habitabel atrobe pa flora, founa i hende.
I esaki no ta tur kos: e proyekto akí ta ofresé konosementu i eksperensia tambe pa otro áreanan di naturalesa na nos isla. Di e manera akí Washington Slagbaai ta bira un sitio pa siña tokante restorashon di naturalesa na Boneiru.